“Can do” kansankunta – me saadaan aikaiseksi ….

New Orleansille kävi köpelösti kun hurrikaani Katriina kävi kylässä elokkun lopulla 2005. Jenkkien liittovaltio mokasi pelastustoimet ja Louisianan osavaltio mokasi ja New Orleansin kaupunki mokasi – ja yli 1.800 ihmistä kuoli.

Onneksi nyt puolisentoista vuotta myöhemmin viranomaisten rattaat ovat lähteneet pyörimään. New Orleansin asukkaat ovat jättäneet liittovaltiolle 78.000 apuhakemusta kotiensa korjaamiseen ja uudelleenrakentamiseen. Marraskuun 2006 puoleen väliin mennessä tasan 28 (siis kaksikymmentäkahdeksan) perhettä oli saanut tililleen rahaa. Samaan aikaan noista 78.000 anomuksesta vasta vajaat 5.000 anomusta oli saatu edes käsiteltyä.

Tuloerot kunniaan.

Luin pari viikkoa sitten mielenkintoisen jutun Nyy Jork Taimsissa, “Out of the Clubhouse and Into the Classroom”, kirjoittajana Ben Stein 10.12.2006.

Jutun yksi juoni on siinä, että vuonna 2004 ylin tuhannesosa veronmaksajista (noin 130.500 henkeä) ansaitsi yhtä paljon kuin 120 miljoonaa alinta veronmaksajaa – eli ylin 0.1% tienasi saman verran kuin alin 40%. Vaude, siisti juttu. Miten asiat olivat aikaisemmin? Vuonna 1979 eli 25 vuotta aiemmin, tuo sama 0.1% tienasi saman verran kuin alin 13%. Ja edelleen, vuoden 1979 jälkeen alimman 60% amerikkalaisista tulot eivät ole juuri muuttuneet minnekään, mutta yläosan (ilmeisesti tuo 0.1%) tulot ovat kolminkertaistuneet.

Makee juttu, jos et löydä sitä enää Googlella, niin mulla on artikkeli PDF tiedostona.

Höpönassut Baghdadissa.

Multa meinas pulla tukehtua kurkkuun aamulla kun luin New York Timesin juttua Irakista (jos linkki on mädäntynyt niin multa löytyy artikkeli PDF failina). Jenkkien isoin lähetystö maailmalla on Baghdadissa ja siellä on duunissa yli 1.000 amerikkalaista. Artikkelin mukaan tässä jengissä on mukana 33 tyyppiä jotka osaavat puhua arabiaksi, ja näistä 33 tyypistä kokonaista kuusi osaa puhua “sujuvasti” arabiaksi – alle yksi prosenttia jengistä bamlaa arabiaa. Aika ankea tilanne. Kuusi kielitaitoista amerikkalaista tyyppiä Irakissa? Musta tuntuu että esim Suomen konsulaatissa Los Angelesissa kaikki 10+ tyyppiä puhuvat englantia.

Tämäntyyppiset jutut eivät enää jaksa ihmetyttää minua kovinkaan paljon. Minä en osaa ihan tarkkaan osoittaa sitä mika täällä on pielessä, mutta jossain kohtaa joku juttu on mennyt pieleen isomman kerran.

Irakin sota on jotenkin hyvä esimerkki. Sotasuorituksena Irak oli hyvin hoidettu homma, muutamassa viikossa Baghdadiin, ja Saddam kumoon. Blitzkriegiä parhaimmillaan. Kaikki siitä eteenpäin on ryssitty täydellisesti. Täysin uskomaton suoritus.

Jenkeillä oli syyskuun 11 2001 päivän jälkeen puolellaan kaikki maailman sympatia ja goodwill. Ja siten jenkit ryssivät homman niin perusteellisesti että tänä päivänä sympatiasta ja goowillistä ei ole jäljellä mitään. Jenkit tekivät Matti Nykäsen todella nopeasti ja tehokkaasti – eiks´ herra Nykänen mokannut omat kuvionsa käyttäytymällä täysin perseestä? Nykäselle tarttis antaa jenkkien kansalaisuus kunniamerkkinä.

Ja mehän tiedetään mitä maailmassa tapahtuu …

Alkuasukkaat jaksavat aina vaahdota maailman tilanteesta, siitä mitä muslimit funtsaavat ja miten alkuasukkaiden tarttee levittää demokratiaa ympäri maailmaa. Minustakin on kivaa vaahdota erilaisista jutuista mutta minä yritän lukea lehtiä ja muodostaa sitä kauttaa omaa vääristynyttä maailmankuvaani.

Jenkkilehdet ja niiden lukijat ovat mielenkiintoinen himmeli. Ja niin on suomaiset lehdetkin. Minä luen Hesaria verkossa melkein joka päivä, ja minusta Hesari tuntuu olevan noin yleisesti ottaen aika jees lehti. Mulla ei tietenkään ole pienentäkään aavistusta siitä miten hyvin Hesari kattaa Suomen juttuja koska en asu Suomessa. Mutta minä luen Hesarin juttuja mm jenkkilästä, ja jutut tuntuvat olevan noin yleensä aika oikeita – ainakaan en ole huomannut mitään täysin älyttömiä juttuja Suomesta.

Suomessa on noin viisi miljoonaa Viljoa, jenkkilässä on noin 300 miljoonaa lehmipoikaa eli kauboita. Toisinsanoen lehmipoikia on 60 kertaa enemmän kuin Viljoja. Nyt kun Hesarin levikki Suomessa noin noin 430.000 lehteä päivässä, niin vastaava lehti olisi siis jenkkilässä levikiltään 60 kertaa isompi, eli luokkaa vähän alle 26 miljoonaa lehteä päivässä.

Hups. Jenkkien levikiltään isoin sanomalehti on USA Today (lehteä kutsutaan myös nimellä MacNewspaper – esim Iltalehti ja Iltasanomat ovat hemmetin fiksuja ja syvällisiä lehtiä USA Today’hin verrattuna). Ja sen levikki on vähän yli kaksi miljoonaa lehteä per päivä (Hesarin jenkkilevikki olisi ollut 26 miljoonaa). Kakkoslehti jenkkilässä on Wall Street Journal (periaatteessa ihan jees lehti), levikiltään nippa nappa yli kaksi miljoonaa lehteä per päivä (ja Hesari olisi jälleen 26 miljoonaa). Kolmonen jenkkilässä on New York Times, levikiltään nippa nappa yli miljoona lehteä per päivä (Hesari: 26 milliä).

Miten nämä jenkkilän luvut istuisivat Suomessa? USA Todayn levikki 2.2 milliä jaettuna 60:llä on alle 37.000 lehteä. Suomessa Kalevan levikki on 82.000 lehteä, eli yli kaksi kertaa USA Today. Kuinka monta Kalevan lukijaa sinä tunnet? Toisinpäin tarkasteltuna Kalevan levikki 82.000 lehteä per päivä olisi jenkkilässä 60 kertaa isompi, eli vajaat 5 miljoonaa lehteä per päivä. Jenkkien kolmen suurimman lehden levikki on suurinpiirtein sama kuin kaleva Suomessa, suhteellisesti tarkastellen.

Tämä ehkä selittää suht hyvin sen miksi amerikkalaiset ovat täysin pöllöjä tyyppejä. Paitsi että heiltä puuttuu täysin maalaisjärki niin olen ollut havaitsevani myös täydellistä todellisuuden tajun puutetta alkuasukkaiden mielipiteissä. Minusta ei ole mitenkään ihmeellistä että he ryntäsivät Irakiin uskoen että työläiset ja maanviljelijät ottaisivat heidät vastaan levitellen ruusunlehtiä kaduille. Muistaakseni puna-armeija odotti samanlaista vastaanottoa yrittäessään vapauttaa Suomea talvisodan alussa.

Alkuasukkaiden diplomaattitesti.

New York Timeksessä oli tänään mainio juttu siitä miten täkäläinen ulkoministeriö on muuttamassa kirjallista valintatestiään. Periaatteessa hakijoilla tarvitsisi olla hyvät yleistiedot – kuulostaa aika järkevältä vaatimukselta. Voisin kuvitella että hyvät yleistiedot ovat mahdollisesti hyödyllisempiä diplomaatin työssä kuin esimerkiksi huonot yleistiedot. Artikkelissa kerrotaan miten hakijat valmistautuvat, tai ainakin miten heidän tulisi valmistautua testiin. Testi on aika hurja – noin 75% hakijoista ei pääse testistä läpi. Miten saat nuo “hyvät yleistiedot”? Ulkoministeriö suosittelee, että hakijat menisivät niinkin pitkälle valmistautuessaan tutkintoon, että he lukisivat “hyvää sanomalehteä vuoden verran” (mistä paistaa hiukan läpi se ajatus, että lehtiä ei sitten tarvitse enää lukea testin jälkeen). Artikkelin mukaan suurin osa hakijoista opiskelee omin voimin ihmettelemällä (“looking through”) maailmankarttaa, ameriikin perustuslakia ja sanakysymyksiä joita hakijat tekivät oppikoulun loppupuolella suoritetussa SAT testissä. On se kyllä rankkaa kun lehteäkin tarttis lukea koko vuosi.

Olen viime kuukauden aikana kysellyt alkuasukkailta kuinka paljon he ovat opiskelleet maantietoa kouluaikoinaan. Kukaan ei tunnu muistavan ihan tarkkaan, mutta kaikki epäilevät, että sitä maantietoa tuli opiskeltua varmaan yksi tunti viikossa yhden ainoan lukukauden aikana oppikoulussa. Lukukausi on yleensä neljä kuukautta, kuukaudea on neljä viikkoa, joten maantiedon osaaminen perustuu noin 16 tunnin oppikoulun opetuksiin. Ja sehän näkyy joka paikassa. Veljenpoikani vaimoineen oli kylässä muutama vuosi sitten luonani ja he olivat jossain paikallisella kävely- ja ostoskadulla kyselemässä jotain juttuja. Myyjä huomasi vieraan korostuksen heidän (hyvässä) englanninkielessään ja tätä seurasi tietenkin pakollinen kysymys “mistähän päin herrasväki on kotoisin?”. “Suomesta”. Myyjän isoratas lähti hyrräämään hetkeksi ja sitten seurasi uusi kysymys “Missäpäin Los Angelesia on Suomi?”.

Tuo mainitsemani Nyy Jork Taimsin artikkeli 17.12.2006 päivältä löytyy menemällä lehden kotisivulle ja etsimällä hakusanoilla “The Foreign Service Exam”. Tai ehkä suoraan tästä linkistä. Lykkyä tykö. (Mulla on tarvittaessa alkuperäinen artikkeli PDF failina) Aika uskomaton juttu (kiitos kysymästä, sain kaikki esimerkkikysymykset oikein).