Nobelisti pohtii taloutta. Joseph Stiglitz: “pahempi hoitaa kuin 1930 lama”

Stigliz sai Nobelin palkinnon taloustieteessä vuonna 2001.  Jooseppi ottaa kantaa Vapaan Maailman taloudelliseen tilanteeseen tässä haastattelussa (lähde 2).  Mielenkiintoista pohdintaa siitä miten maa nyt makaa ja miten se saattaa maata lähiaikoina.

Tässä pari pikakäännöstä haastattelusta joka kestää vajaat 10 minuuttia.  Sama juttu löytyy Hulu.com saitilta etsimällä “this is worse than the great depression”.

* jos kaikki menee hyvin, niin nousu voisi alkaa vuoden 2009 lopulla.  Toisaalta on paras varautua siihen, että vuoden 2010 alussa olemme surkeammassa jamassa kuin nyt.

* viime aikoina 30% – 40% Vapaan Maailman liikevoitoista (“corporate profits”) on syntynyt finanssisektorilla. Tämä on merkki sairaasta taloudesta.  Tilisiirrot (“financial transactions” – käännä paremmin) ovat keino päämäärien saavuttamiseksi, eivät päämäärä sinänsä.

* työttömyystilanne tarkoittaa että taloutemme on hyvin sairas. Numeroiden mukaan työttömyys on pahinta neljännesvuosisataan, mutta katso minne olemme menossa. 80-luvun lama oli paha (pahin lama 30-luvun laman jälkeen), mutta ihmiset eivät olleet peloissaan. Nyt ihmiset sanovat meidän olevan kartoittamattomilla seuduilla ja kukaan ei luota tulevaisuuteen.  Mehän tiedämme että rahapolitiikka on nyt melko tehotonta koska korot eivät voi laskea alle nollan. Joten tiedämme että lääkkeet jotka toimivat ennen, eivät tule nyt toimimaan.

* tarvitsemme ison ja hyvin suunnitellun elvytyspaketin ja nykyinen elvytyspaketti on huono.  Siinä on verokevennyksiä joiden tiedämme olevan tehottomampia lääkkeitä kuin se mitä me tarvitsemme nyt. Ihmiset säästävät enemmän mikä on tietenkin hyvä pitemmän päälle, mutta me elämme juuri nyt “lyhyemmän päällä”, ja siihen veroalennukset eivät auta.

* meillä oli asuntokupla, monet uskovat että olemme saaneet ehkä 2/3 arvonlaskusta, ehkä vasta puolet. Ja toivottvasti emme ammu yli arvonlaskuissa….

* huonoin juttu on se että se iso äyskäröintipaketti (“bailout package”, se mitä se nyt olikaan, jotain 700.000 miljoonaa taalaa) oli kuin massiivinen verensiirto vertavuotavalle potilaalle – potilaaseen pumpattiin verta mutta kukaan ei tehnyt mitään verenvuodon pysäyttämiseksi.  Annoimme pankeille lisää rahaa jonka he käyttivät osinkojen jakamiseen, bonuspalkkioihin, toisten finassilaitosten ostamiseen. Ja taloussysteemiä ei siis elvytetty yhtään henkiin äyskäröintipaketeilla.

* pankkien suhteen on ensimmäisenä rahojen jakamisongelma ja toisena eturistiriita ongelma. Me olemme laittaneet suuren määrän rahaa pankkeihin ja me veronmaksajat itse asiassa omistamme ne, mutta meillä ei ole mitään kontrollia pankkien suhteen. Ja nyt meidän veronmaksajien porkkanat ei ole samassa linjassa niiden ihmisten porkkanoiden kanssa, jotka kontrolloivat pankkeja.  Ja taloustiede sanoo, että porkkanoilla on merkitystä tulosten suhteen. Ei hyvä.

* en antaisi pankkien mennä nurin.  Kyseessä ei ole pankkien nurinmeno.  Kyseessä on taloudellinen uudelleenjärjestäminen. Ja nyt me epäonnistumme uudelleen ja uudelleen. Jengille kerrottiin että 700.000 miljoonan äyskäröintipaketti korjaa systeemin ja mina ja monet muut asiantuntijat tiesimme, että se ei korjaa systeemiä.  Ja tämä tuhoaa ihmisten uskon ja luottamuksen systeemiin.

* nykyinen lama on tällä hetkellä toiseksi pahin lama, 30-luvun lama oli pahempi. Mutta toisaalta tämä lama on paljon pahempi, tai ainakin monimutkaisempi. 30-luvun aikana pankit olivat yksinkertaisesti pankkeja, ne antoivat lainoja ja kaikki tiesivät miten asiat korjataan jos ne menevät pieleen.  Nyt pankkisysteemi on paljon monimutkaisempi, kaikki ovat maailmanlaajuisesti samassa sängyssä keskenään.  Ja nyt pankit eivät osaa edes arvioida varallisuuttaan. Ja tämän takia on nykyään paljon vaikeampaa keksiä mitä tarvitsisi nyt tehdä.

* 30-luvun lama tapahtui samaan aikaan kun yhteiskunta muuttui maantalouspohjaisesta taloudesta tuotantotalouteen.  Nyt olemme siirtymässä tuotantotaloudesta palvelutalouteen.  Ihmiset tekevät nykyään oleelliseti enemmän pätkätöitä ja he eivät ole välttämättä työttöminä leipäjonoissa, mutta heidän tulonsa ovat laskeneet oleellisesti. On tapahtunut raju nousu sellaisten ihmisten määrässä jotka ovat tahattomasti pätkätöissä (involuntary parttime”) ja meillä on käsissä iso yhteiskunnallinen ongelma. Ja kun tähän lisätään asuntojen pakkolunastukset, miljoonat köyhät amerikkalaiset, jotka eivät pelkästään menetä asuntoaan vaan asunnon mukana myös heidän kaikki elinaikanaan säästetyt varansa.

* meillä on iso sosiaalinen ongelma. Tosin meillä on nykyään joitakin turvaverkkoja, kuten työttömyystuki, ruoka-apu (“Food Stamps”), sosiaaliturva jne, mutta meillä Yhdysvalloissa on yksi teollisuusmaitten huonoimpia turvaverkkoja.  Eli meillä ei tunnu olevan eväitä hoitaa sitä lamaa jonka todennäköisesti saamme syliimme.

Lähteet:
(1) Wikipedia Stiglitzistä http://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_E._Stiglitz
(2) Video Stiglitzin haastattelusta 9.2.2009 CNBC http://video.aol.com/video-detail/nbc-nightly-news-with-brian-williams-nbc-nightly-news-with-brian-williams-joseph-stiglitz-this-is-worse-than-the-great-depression/3912827808/?icid=VIDLRVNWS02
tai täällä http://www.myprops.org/content/Video-Joseph-Stiglitz-This-is-worse-than-the-Great-Depression/ “

Taloustilanne on synkkä mutta toivoton.

Mikä on Vapaan Maailman talouden tilanne tässä vaiheessa?  Onneksi en ole taloustieteilijä joten minä en tiedä mitään.  Mutta jotkut perusindikaattorit lupaavat tilanteen menevän entistä enemmän pieleen. Tämä juttu perustuu kahteen lähteeseen, englantilaiseen The Economist lehteen ja englantilaisen The Financial Times lehden pääekonomistin (“chief economist commentator”) Martin Wolf’in mielipiteisiin.

Ylläoleva kuva kertoo miten Vapaan Maailman “Alt-A” asuntolainat ovat menossa perseelleen – todella iso yllätys.  Alt-A asuntolaina on laina, jossa pankki ei tarkista ollenkaan lainanottajan tuloja – pankki uskoo lainanottajan tarinaan hänen omista tuloistaan.  Onneksi kaikki lainanottajat kertovat rehellisesti omat nettoansionsa.  Jos he eivät tekisi näin, niin koko lainajuttu menisi perseelleen, eiks’ niin?

Kuten kuvasta näkyy, niin tällä hetkellä vuonna 2005 myönnetyistä Alt-A asuntolainoista 6% on yli 60 päivää myöhässä lainanlyhennyksistään.  Vuona 2006 myönnetyistä lainoista noin 11% on myöhässä.  Vuonna 2007 myönnetyistä lainoista noin 9% on myöhässä.

Tässä mittakaavaa: Näitä Alt-A lainoja on niputettu (“securitized”) ja myyty eteenpäin vaatimattomasti 600 miljardin arvosta (siis 600.000 miljoonaa dollaria) (“600 billions”) (per lärvi: $2.000).  Koko Alt-A potti, niputettuna ja ei-niputettuna, jotain 1,3 biljoonaan (siis 1.300.000 miljoonaa dollaria) (“1.3 trillion”) (per lärvi: $4.300) luokkaa. Per lärvi luku on laskettu siten että täällä on 300 miljoonaa ihmistä.

Nämä Alt-A lainat menevät enemmän perseelleen kuin “subprime” lainat, jotka aiheuttivat tämän nykyisen pankkikriisin.

Onneksi asiat eivät voi enää mennä tätä huonommin, eihän? Joo, ne ei vain voi mennä huonommin, vaan ne tulevat menemään oleellisesti huonommin. Kaikki nämä Alt-A lainat ovat kiinteäkorkoisia.  Saanko esitellä “Option ARM” asunotolainat?

Option Arm asuntolaina. Koska kaikki ihmiset eivät voi maksaa 6% korolla 30 vuoden asuntolainaa, niin kusetukseen kehitettiin uusi viritelmä.  ARM asuntolaina, Adjustable Rate Mortgage, vaihtuvakorkoinen asuntolaina.  Osta asunto vaikkapa 1% korolla ja pienellä painettu teksti kertoo että korko muuttuu 3 vuoden kuluttua 8% koroksi.  Lainan myyjä kertoo sinulle, että tämä ei ole mikään ongema, koska kolmen vuoden kuluttua voit rahoittaa lainan uudestaan vaihtuvakorkoiseksi jne jne.  En tiedä paljonko näitä Option ARM lainoja on ulkona, mutta niitä on “paljon”.  Tyypillisesti korkokanta vaihtuu 3 vuoden kuluttua.  Näiden lainojen konkurssit ovat vielä edessä.

Tämä oli Economistin jutun juoni. Lue lähde (3) jos aihe kiinnostaa sinua. Seuraavana on Financial Times.

Vapaan Maailman pankit ovat konkurssissa, mutta kukaan ei myönnä sitä (vielä). Financial Times lehden pääekonomisti Martin Wolf sanoo (lähteet 1 ja 2) että Vapaan Maailman pankit ovat jo konkurssissa.  Lue juttu, kuuntele mitä jannu sanoo.  Minusta tarina kuulostaa aika uskottavalta.  Minä veikkaan että Bank of America kaatuu seuraavana (paitsi että homma hoidetaan valtion lisälainoilla, ja sitä ei kutsuta kaatumiseksi, vaan joksikin uudelleenrahoittamiseksi tai joksikin muuksi samantyyppiseksi pikkujutuksi).

Kuten mainitsin, niin minä en tiedä mitään. Mutta The Economist ja The Financial Times tuntuvat olevan aika siipi maassa talouden suhteen, ja heidän fiiliksensä on samantyyppisiä kuin minun fiilikseni.  Toivottavasti olen turhan pessimistinen.

Lähteet:
(1) Financial Times lehden pääekonomisti Martin Wolf kertoo ajatuksiaan Yahoon taloussivujen kautta http://finance.yahoo.com/tech-ticker/article/172003/FT%27s-Wolf-U.S.-Too-%22Politically-Frightened%22-to-Admit-Truth-About-Banks-Part-I?tickers=XLF,C,RBS,LYG,BCS,FAZ,SKF (video pojan jutuista plus tarinaa)
(2) Sama juttu tulostettuna ilman videota fts-wolf-us-too-politically-frightened-to-admit-truth-about-banks-part-i_-tech-ticker-yahoo-finance20090209 (PDF faili)
(3) Economist lehden artikkeli aiheesta americas-mortgage-misery-spreads-move-over-subprime-the-economist20090207 (PDF faili) (4) Mikä ihmeen “Alt+A” asuntolaina? http://en.wikipedia.org/wiki/Alt-A

Työttömyys kasvaa iloisesti. 3,6 miljoonaa sai kenkää 13 kuukaudessa.

Toisaalta, onhan Vapaassa Maailmassa porukkaakin enemmän kuin Suomessa.   Edustajainhuoneen puhenainen, demari Nancy Pelosi, vilkuttaa tätä käppyrää blogissaan.

(Klikkaamalla kuvaa saat erilliseen ikkunaan isomman ja helpommin luettavan käppyrän). Vihreä käppyrä on nykytilanne, 13 kuukautta siitä kun työllisyys lähti laskuun.  Sininen on vuoden 1990 lama ja punainen vuoden 2001 lama.  Aika huimaa.

3,6 miljoonaa työtöntä lisää 13 kuukaudessa Vapaassa Maailmassa olisi muuten sama kuin 60,000 työtöntä Suomessa 13 kuukaudessa (täällä on 60 kertaa enemmän porukkaa kuin Suomessa).

Lähteet: (1) Nancy Pelosin blogi http://www.speaker.gov/blog/?p=1683

Työttömyys. Mitä se tarkoittaa Vapaassa Maailmassa?

Vapaan Maailman työttömyysprosentti on virallisesti jotain 9%:n luokkaa. Tai 7%.  Kolmekymmentäluvun ison laman aikana työttömyys oli 25%:n luokkaa.  Sinnehän on vielä pitkä matka, joten onneksi asiat eivät ole ihan täysin päin persettä.  Äiti äiti, eihän? Vai voisko sittenkin olla?

Ulkopuolelta katsoen on aika vaikea tajuta miten erilailla Vapaan Maailman yhteiskunta toimii, vaikkapa Suomeen verrattuna. TeeVeessä kaikki toimii hyvin Vapaassa Maailmassa, ja jengi käyttäytyy suhteellisen järkevästi.  Näin ei suinkaan ole.

Mikä ihmeen työttömyysprosentti? Sehän on ihan selvää pässinlihaa.  Jos haluat tehdä duunia ja sitä ei löydy, niin silloinhan olet työtön ja osa tuota työttömyysprosenttia.  Eiks niin?  Joo ja ei.  Tai itse asiassa ei.

Työttömyysprosentin laskemistapaa on muutettu ison laman jälkeen niin monta kertaa, että