Alkuasukkaiden diplomaattitesti.


New York Timeksessä oli tänään mainio juttu siitä miten täkäläinen ulkoministeriö on muuttamassa kirjallista valintatestiään. Periaatteessa hakijoilla tarvitsisi olla hyvät yleistiedot – kuulostaa aika järkevältä vaatimukselta. Voisin kuvitella että hyvät yleistiedot ovat mahdollisesti hyödyllisempiä diplomaatin työssä kuin esimerkiksi huonot yleistiedot. Artikkelissa kerrotaan miten hakijat valmistautuvat, tai ainakin miten heidän tulisi valmistautua testiin. Diplomaatin hattuTesti on aika hurja – noin 75% hakijoista ei pääse testistä läpi. Miten saat nuo ”hyvät yleistiedot”? Ulkoministeriö suosittelee, että hakijat menisivät niinkin pitkälle valmistautuessaan tutkintoon, että he lukisivat ”hyvää sanomalehteä vuoden verran” (mistä paistaa hiukan läpi se ajatus, että lehtiä ei sitten tarvitse enää lukea testin jälkeen). Artikkelin mukaan suurin osa hakijoista opiskelee omin voimin ihmettelemällä (”looking through”) maailmankarttaa, ameriikin perustuslakia ja sanakysymyksiä joita hakijat tekivät oppikoulun loppupuolella suoritetussa SAT testissä. On se kyllä rankkaa kun lehteäkin tarttis lukea koko vuosi.

Olen viime kuukauden aikana kysellyt alkuasukkailta kuinka paljon he ovat opiskelleet maantietoa kouluaikoinaan. Kukaan ei tunnu muistavan ihan tarkkaan, mutta kaikki epäilevät, että sitä maantietoa tuli opiskeltua varmaan yksi tunti viikossa yhden ainoan lukukauden aikana oppikoulussa. Lukukausi on yleensä neljä kuukautta, kuukaudea on neljä viikkoa, joten maantiedon osaaminen perustuu noin 16 tunnin oppikoulun opetuksiin. Ja sehän näkyy joka paikassa. Veljenpoikani vaimoineen oli kylässä muutama vuosi sitten luonani ja he olivat jossain paikallisella kävely- ja ostoskadulla kyselemässä jotain juttuja. Myyjä huomasi vieraan korostuksen heidän (hyvässä) englanninkielessään ja tätä seurasi tietenkin pakollinen kysymys ”mistähän päin herrasväki on kotoisin?”. ”Suomesta”. Myyjän isoratas lähti hyrräämään hetkeksi ja sitten seurasi uusi kysymys ”Missäpäin Los Angelesia on Suomi?”.

Tuo mainitsemani Nyy Jork Taimsin artikkeli 17.12.2006 päivältä löytyy menemällä lehden kotisivulle ja etsimällä hakusanoilla ”The Foreign Service Exam”. Tai ehkä suoraan tästä linkistä. Lykkyä tykö. (Mulla on tarvittaessa alkuperäinen artikkeli PDF failina) Aika uskomaton juttu (kiitos kysymästä, sain kaikki esimerkkikysymykset oikein).

7 vastausta to “Alkuasukkaiden diplomaattitesti.”

  1. Goesta Says:

    Kun vuonna AD opiskelin Rochesterissa (NY), kerran lomalla Meksikossa juttelin muutaman matkalla tapaamani amerikkalaisen kanssa. Jossain vaiheessa yksi heistä, detroitilainen college-opiskelija, totesi että ”I thought that you were from Rochester, Finland” ja puolusteli sitten, että ”Look, I’m not as wordly as you guys.”

    Wordly-ilmiö pätee laajemminkin. Helsinkiläinen tietää maailman asioista vähemmän kuin maalainen, saksalainen vähemmän kuin suomalainen ja jenkki vähemmän kuin saksalainen. Ei ole motiivia tietää. Mitä suurempi paikkakunta tai maa, sitä vähemmän on merkitystä sillä mitä muualla tapahtuu. Tietysti siitä seuraa joskus epämiellyttäviä yllätyksiä niin kuin on käynyt mm. paikassa nimeltä ’L-shaped country’.

  2. heka Says:

    Joo, näin on. Juttujen tietäminen ei ole välttämättä hyvä juttu.

    Sveitsiläinen jannu oli jenkeissä ja hukassa. Hän päätti kysyä bussipysäkillä istuvilta kahdelta jenkiltä apua. Eka kysymys oli ”Sprechen Sie deutsch?”. Ei vastausta. Sveitsiläinen kokeili sen jälkeen samaa juttua ranskaksi, italiaksi, ja reto-romaniaksi. Jenkit eivät ymmärtäneet, ja sveitsiläinen lähti pois.
    Toinen amerikkalaisista sanoi kaverilleen ”ehkä meidän kannattaisi oppia joku muu kieli englannin lisäksi”. Ja kaveri vastasi että ”siinähän ei olisi mitään järkeä. Tuo sveitsiläinen osasi neljää kieltä ja siitä ei ollut hänelle mitään hyötyä”.

    Minusta ei ole ollenkaan totta kun sanot että ”Mitä suurempi paikkakunta tai maa, sitä vähemmän on merkitystä sillä mitä muualla tapahtuu”. Katso jenkkejä Irakissa. He ovat ryssineet Irakin juuri siksi että heillä ei ole mitään tajua siitä mitä he ovat tehneet. Ja heidän ryssimisellään on helvetin iso merkitys heille itselleen, jo pelkästään sodan kustannuksissa, puhumattakaan siitä mitkä ovat pidemmän ajan kustannukset sen takia että jenkkejä pidetään yksinkertaqisesti oikeutetusti pöljinä ihmisinä.

  3. Goesta Says:

    >>“Mitä suurempi paikkakunta tai maa, sitä vähemmän on merkitystä sillä mitä muualla tapahtuu”.

    …siis merkitystä tavanomaisille päivän kiireille. Päivän kiireet vain eivät anna hyvää pohjaa strategisille päätöksille sen enempää yrityksissä kuin valtioiden välisissä asioissakaan. Mitä vähemmän tietää, sitä vankemmat mielipiteet. Jenkkien ryssimistä (mielenkiintoinen kielikuva…) edistää myös polarisoitumiseen johtava vaalijärjestelmä ja presidenttivaltainen hallinto. Äärimmäisen niukalla enemmistöllä saattaa olla äärimmäisen merkittävä vaikutus asioihin – vrt. vuoden 2000 vaalit ja GwB:n voitto äänin 5-4 korkeimmassa oikeudessa.

  4. heka Says:

    Jotain ryssää on tässä maassa paljon. Heidän vakiovastauksensa kaikken arvosteluun on ”mutta tämä on iso maa”. Minun vakiovastauksenani on huomauttaa että minä phun esim kouluista tässä kaupungissa, ja silloin maan koolla ei ole mitään väliä. Asiat on ryssitty ammattitaidolla ihan paikallisesti.

  5. Goesta Says:

    >

    Niin ehkä alkajaisiksi ainakin koululaitos, terveydenhoito, oikeusjärjestelmä ja vaalitapa, mutta sitten – minkä takia niinkin moni asia toimii siellä niinkin hyvin kuin toimii?

  6. heka Says:

    Minä olen aina ihaillut sitä miten erinomaisesti ja hyvin esim FedEx ja UPS ja Amazon.com toimivat – ne ovat käsittämättömän hyvin hoidettuja putiikkeja. Mä olen ehkä ollut liian kauan pois Suomesta ja en siten enää tiedä mikä siellä futaa ja mikä ei. Toisaalta minä olen tulosa entistä pessimistisemmäksi Vapaan Maailman suhteen, koska en näe (ehkä kyseessä on jonkinlainen paikallissokeus) asioiden menevän täällä parempaan suuntaan. Paitsi että väkivaltarikollisuus on romahtanut viimeisen 15 vuoden aikana ja se ei tietenkään ole mikään pikkujuttu.

  7. Goesta Says:

    Kirja ’Freakonomics’ todisti monta mielenkiintoista faktaa, mm. että abortin vapautus on vähentänyt rikollisuutta. Suuri joukko väkivaltarikollisia on jäänyt syntymättä.

    Postilaitokset toimivat Euroopassa sen verran hyvin, että amerikkalaiset logistiikkafirmat käyttävät niitä alihankkijoina loppumatkalle kohdemaassa tai vaikka esimerkiksi Hollannista Suomeen saakka. (Vrt. ”If you like the U.S. Mail, you’re going to love nationalized oil.”)

    Suuri(n) osa uusista asioista tulee Jenkkilän kautta, eikö. Johtunee mm. siitä, että fyrkan tekeminen on hyve ja että maasta löytyy luovaa energiaa. Sen taas epäillään johtuvan siitä, että maahan on sekoittunut paljon eritaustaista jengiä erilaisine ajattelutapoineen. Mitä useammanlaisia Lego-palikoita, sitä moninaisempia luomuksia niistä voidaan saada aikaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: