Tuloerot kunniaan.


Luin pari viikkoa sitten mielenkintoisen jutun Nyy Jork Taimsissa, ”Out of the Clubhouse and Into the Classroom”, kirjoittajana Ben Stein 10.12.2006.

Jutun yksi juoni on siinä, että vuonna 2004 ylin tuhannesosa veronmaksajista (noin 130.500 henkeä) ansaitsi yhtä paljon kuin 120 miljoonaa alinta veronmaksajaa – eli ylin 0.1% tienasi saman verran kuin alin 40%. Vaude, siisti juttu. Miten asiat olivat aikaisemmin? Vuonna 1979 eli 25 vuotta aiemmin, tuo sama 0.1% tienasi saman verran kuin alin 13%. Ja edelleen, vuoden 1979 jälkeen alimman 60% amerikkalaisista tulot eivät ole juuri muuttuneet minnekään, mutta yläosan (ilmeisesti tuo 0.1%) tulot ovat kolminkertaistuneet.

Makee juttu, jos et löydä sitä enää Googlella, niin mulla on artikkeli PDF tiedostona.

4 vastausta to “Tuloerot kunniaan.”

  1. Goesta Says:

    Signore Pareto tutki tuloeroja 100+ vuotta sitten ja havaitsi, että noin se on ollut ja noin se on aina oleva. Sittemmin on havaittu, että ilmiö pätee kaikkeen olevaiseen (ks. oheinen ansiokas(?) artikkeli osoitteessa http://www.perplex.biz/8020_kaikessa.html). Milton Friedman -vainaa se sijaan kysyi, että mitä väliä absoluuttisilla tuloeroilla on, kun hyvinvointierot kuitenkin ovat kaventuneet. Nyt television, videoiden, Internetin yms. ansiosta laajat kansankerrokset pääsevät osallisiksi leivästä ja korkeatasoisista sirkushuveista, kun aiemmin piti kustantaa oma orkesteri, teatteri jne, mihin vain harvalla oli varaa.

  2. heka Says:

    Mulle ei ole ollenkaan selvää että hyvinvointierot olisivat kaventuneet tai edes pysyneet ennallaan jenkkilässä. Mulla on sellainen kutina että esim kodittomien lukumäärä on kasvanut aika iloisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

    Verottajan tietojen mukaan jenkkien tulot vuonna 2004 olivat alle vuoden 2000 tulojen, eli ainakin joillakin meni selvästo huonommin – tulojen tippuminen oli noin 3% kun otetaan mukaan väestön kasvu. Valtion verotulot tippuivat oleellisesti enemmän (21,4%) verotusprosentin laskun takia.

  3. Goesta Says:

    Tarkoitin esimerkiksi sadan tai tuhannen vuoden aikajänteitä. Nuo lyhyen tähtäyksen luvut mahtanevat olla sinänsä tosia. Ne ovat kuitenkin aika pieniä ns. kosmisessa mittakaavassa. Saattavat olla myös tilapäistä satunnaisvaihtelua muuttuvassa maailmassa.

  4. heka Says:

    Kosmisessa mittakaavassa kaikki on lyhyttä tähtäystä. Mistä tuli mieleen ollessani Berliinissä pari vuotta sitten että Aatu tuli valtaan joskus 1933 ja vuonna 1945 Berliini oli iso läjä rojua. Kaksitoista vuotta aikaa ja Aatu sai paljon aikaan kosmisessa silmänräpäyksessä. Se oli aika uskomaton ajatus funtsata miten homma saattaa toistua jos pasaatituulet kääntyvät vähemmän suosiollisiksi. Kannattaa ehkä pitää mielessä esim Putin ja/tai ilmaston lämpeneminen….

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: