Kuluttajat ovat velkaantuneet yli korviensa …


Olen kirjoitellut juttuja pankkien yms luottokriiseistä.  Mutta mikä Vapaan Maailman kuluttajien tilanne?  Elämme mielenkiintoisia aikoja.  Tai ainakin vapaat kuluttajat elävät.

(Huomaa että lehtiartikkelissa on jotain häikkää.  Musta tuntuu että luvut eivät ole per kotitalous vaan per nenä. Tämän jutun lopusta löydät alkuperäiset artikkelit PDF faileina. Esim allaolevassa kuvassa sanotaan ”Average Household” – sen pitäisi ilmeisesti olla ”per henkilö”)

Velkaantuminen.

Velkaantuminen per kotitalous.

Vaihteeksi tilanne on synkkä mutta toivoton.  Noiden kuvan velkojen summa on USD 118.000 ja vastaavasti jengi säästää pahojen päivien varalle vähän alle USD 400 vuodessa – jos velka olisi korotonta niin tuolla säästövauhdilla pojat olisivat velattomia 295:aa vuodessa, eli noin vuonna 2303. Hiljaa hyvä tulee.  Nyt tietenkin asuntolainan taustalla on kämppä, jonka voi myydä pois kuleksimasta johonkin hintaan. Ja asuntolainan korot ovat 100% vähennyskelpoisia ja asuntolainan korot ovat ”alhaisia”.  Mutta entäs nuo muut lainat?

Auto- ja opintolainat (per kotitalous? Per nenä) ovat vähän yli USD 14.000 (mun tarttis varmaan kirjoittaa erillinen juttu opintolainoista, jotka ovat samaa kusetusta kuin luottokorttilainatkin – korot eivät ole ihan halvimmasta päästä).  Arvelisin että keskimääräinen autolainan korko on jotain 9% ja opintolainoissa oleellisesti enemmän.

Home Equity Loans (per kotitalous? Per nenä). Tyypillisesti kulutusvelkaa jonka takuuna on kämppä.  Veikkaan koroksi jotain samaa 9%:n luokkaa.

Luottokorttivelat (per kotitalous? Per nenä). Muhkeat USD 8.500 ja korko on jossain 20% ja 30% välillä, eli vaikkapa 20%:n korolla kuukausittainen korko on jossain USD 150 pinnassa.  Ja luottokorteissa ei ole pelkästään korkoa vaan todella ovelasti rakennettu lisämaksurakenne, johon uppoaa fyffeä iloisesti (esim keskimääräinen maksun myöhästymislisä on USD 35 – joka kuukausi).

MUsta TUntuu että isot velat eivät johdu niinkään niinkään kerskakulutuksesta, vaan ihmisten taloudellisen tilanteen huonontumisesta viimeisen 30 vuoden aikana.  Mediaani miehen vuositulot ovat (inflaatiolla korjatuilla dollareilla laskettuna) laskeneet vajaat tuhat dollaria vuosien 1970 ja 2003 välillä.  Aiempi artikkelini, jossa on prof Elizabeth Warren’in videoluento aiheesta, valaisee Vapaan Maailman mediaani perheen taloudellisen tilanteen muuttumista entistä epävarmemmaksi.  Sairastuminen, duunin menetys jne pakottavat ihmiset käyttämään luottokorttia, ja sitä kautta taloudellinen tilanne huononee oleellisesti.  Ilmaisu ”we are all just one paycheck away from pushing a shopping cart” ei ole posketonta liioittelua – jos menetät duunisi niin olet kuukauden sisällä kuljettamassa maallista omaisuttasi ostoskärryssä kadulla.

Musta on mielenkiintoista asua (tosin vapaassa) maassa, jossa regressiivinen verotus – mitä enemmän ansaitset niin sitä vähemmän maksat veroja.  Pari viikkoa sitten Wall Street Journal’issa (jota ei yleensä pidetä USAn Kommunistisen Puolueen äänenkannattajana) oli mielenkiintoinen artikkeli verotuksesta (lähde 5).  Palkansaaja maksaa Vapaassa Maailmassa keskimäärin jotain 40% tuloistaan veroina, joilla hän saa takaisin yhtäältä tosi hyviä lentotukialuksia ja toisaalta aika nihkeän huonoja kouluja ja terveydenhoitoa (kansainväliset vertailutilastot kertovat näin). Mutta se ylin 1% tulonsaajista maksaakin keskimäärin vain 21% veroina.  Mielenkiintoinen viritelmä jossa pienituloisia kiusataan melkein kaksi kertaa suuremmalla veroprosentilla kuin suurituloisia.

Suomessa keskimääräinen verotus on ehkä jotain 60%:n luokkaa, mutta siihen kuuluu hyvä koulutus ja terveydenhoito.  Koska minun veroni ei tuo terveydenhoitoa, joudun ostamaan terveysvakuutuksen, joka maksaa minulle (olen terve ja en polta röökiä) jotain USD 6,000 vuodessa – mutta jos sairastun, niin vakuutus voidaan sanoa irti jopa taannehtivasti (vakuutusyhtiöillä on ”claim denial” osastoja, joiden tehtävänä on sairastumiseni jälkeen kaivaa esille vakuutushakemukseni ja etsiä sieltä mitä tahansa pilkkuvirheitä joiden perusteella minut voidaan heittää kadulle).  Ja kakaroiden kouluihin uppoaa helposti USD 20,000 per vuosi per kakara plus enemmän jos lahjattomat lapsukaiset pääsevät vielä yliopistoonkin.  Musta tuntuu että lopputulos on se että maksan täällä enemmän huonommista yhteiskunnan palveluista kuin Suomessa.

Häikkää numeroissa? Per kotitalous? Vai per nenä? Juttuni eka kuvio näytti luvut per kotitalous.  Mutta New Timeksen toinen artikkeli näyttää velkaantumislukuja, joista minä lasken että luvut ovatkin per nenä eikä per kotitalous.  Tässä kakkosartikkelin käppyrä.

Tässä sanotaan että consumer credit (kulutusluotot?) olivat 2,57 triljoonaa taalaa (USD 2,57E+12), jolloin Vapaan Maailman 300 miljoonaalla (300E+6) ihmisillä on jokaisella keskimäärin USD 8,567 kulutusvelkoja.  Tässä saamme kätevästi keskimääräisen kotitalouden velaksi 4 kertaa enemmän eli vajaat USD 35.000… Ja keskuspankin oma tilasto tukee ”per nenä” käsitystäni, tässä alla viite (3) tilastoon.

Lähteet:

(1) given-a-shovel-americans-dig-deeper-into-debt-nytimes20080720a

(2) watching-that-balance-grow-and-grow-nytimes20080713

(3) http://www.federalreserve.gov/releases/g19/Current/

(4) Elizabeth Warren luento: https://heka.wordpress.com/2008/05/05/jenkkien-pikahistoria-vuoden-1970-jalkeen/

(5) richest-americans-see-their-income-share-grow-wsj20080723

7 vastausta to “Kuluttajat ovat velkaantuneet yli korviensa …”

  1. Itkupilli Says:

    Olipa jälleen mielenkiintoinen selonteko, mä en osaa itse täällä oikein seurata uutisia tai lukea lehtiä tarpeeksi hyvin, joten tälläinen suomenkielinen referaatti on mulle oikein mieluinen. Yleensäkin täällä uutiset on sellaisia, että mä en niitä ymmärrä, osaan kyllä englantia, mutta kun jutut on niin uskomattomia, että mä epäilen aina omaa ymmärrystäni. Mieheltäni joudun aina tarkistelemaan, että voiko todellakin tuo uutinen olla totta. Ja välillä mä kyllä epäilen joitakin uutisia lähinnä sketseiksi. Eivät kuulemma ole.

  2. Mab Says:

    Kiitos hyvästä tietopläjäyksestä taas kerran. Huhhuh… onpa melkoisia lukuja.

  3. heka Says:

    Itkupilli: täkäläinen lehdistö on hemmetin huonoa, erityisesti LA Times, joka oli aika hyvä vielä 10 vuotta sitten ja nyt se on aika puhdas Iltalehti tai Iltasanomat. JA teevee on täysin perseestä, mulla ei ole ollut töllöä enää kahteen vuoteen ja ainoa tietämäni vahinko on se etten ole enää jyvällä Paris Hilton’in mielenkiintoisesta elämästä…..

    Mab: Noi luvut ei ole vieläkään yhtään mitään. Koko Vapaan Maailman valtionvelka on 53 triljoonaa, eli jotain USD 145.000 per asukas. Tossa luvussa on mukana kaikki ne pikkujutut jotka on rahoitettu ottamalla lisää valtionvelkaa, kuten pari sotaa, ja silleen. Muistaakseni senaattori Dirksen’in kerrotaan sanoneen ”A billion here and a billion there, and soon we are talking real money”….

  4. heka Says:

    Itkupilli: toinen ilmiö täällä on se, että lehdisto/julkisuus keksii jonkun jutun, ja jauhaa sen kuoliaaksi 3:ssa kuukaudessa ja sitten juttu katoaa täysin. Katolisen kirkon kakaroiden seksuaalinen hyväksikäyttö on hävinnyt uutisista LA:n kirkon joudutta maksamaan jotain USD 500 miljoonaa kipurahoina. Mutta olen ihan nakki siitä, että kirkko ei ole tehnyt mitään uusien hyväksikäyttöjen estämiseksi. Ja tiedotusvälineet ovat liikenteessä jossain muualla.
    Toinen ilmiö on se, että tarinat valitaan puhtaasti jutun seuraavan kolmen tunnin uutisarvon perusteella, ja niin Paris Hilton voittaa aina kaikki ”tärkeät” uutiset. Lopputulos on puhdasta puppua johon verrattuna Iltasanomat ja Iltalehti ovat todella intellektuellia ja merkittävää kirjallisuutta…..

  5. Goesta Says:

    Kaupallinen media kertoo mitä asiakas haluaa kuulla tai nähdä. Kolumnisti Tom Friedman sanoi viime pressavaalista, että tulos olisi ollut sama, jos olisi kysytty ”Do you watch fhe Fox or do you read the New York Times?” Epäkaupalliselta National Public Radiolta tarttui korvaan viime viikolla ennuste, että amerikkalaiset saavat totutella talouden heikkenemiseen seuraavat 20 vuotta. Syinä ennusteen esittäjä mainitsi sellaisia termejä kuin Medicare, Medicaid ja budjettivajeet.

  6. amerikkalainen Says:

    Ovatko asuntolainojen korot muuten kaytannossa vahennyskelpoisia? Ainakin kalifornian tulotasoilla AMT (alternative minimum tax) estaa yleensa vahennysten teon.

  7. heka Says:

    Mä en tiedä miten AMT iskee koska se ei ole sattunut minun kohdalleni. Ja en ole nähnyt juttuja aiheesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: