Pelastuspaketti …


Nyt sunnuntai-iltana Vapaassa Maailmassa vaikuttaa siltä,  että kongressi on saamassa pelastuspaketin juntattua läpi.  Molemmat puolueet kehuvat pakettia hyvänä ratkaisuna joka rankaisee ahneita roistoja ja auttaa Joe Sixpäkkiä.  Tässä paketti PDF failina sunnuntai-illan versiona 20080928bailout_text

En ole lukenut itse dokumenttia mutta minulle on syntynyt sellainen käsitys että paketti on tyypilliseen Vapaan Maailman tapaan melko puhdasta kansan kusetusta ja hienosti junailtu tulonsiirto tämän luottokriisin aiheuttaneelle jengille.

(Välihuomio: viime viikonloppuna Washington Mutual pankki meni nurin ameriikin kaikkien aikojen isoimpana pankkikonkurssina ja WaMu siirrettiin JP Morgan pankille.  WaMun uusi toimari on ollut duunissaan melkein kolme viikkoa ja nyt hän saa kenkää, mutta onneksi työsopimus on ookoo toimarin kannalta – jannu saa melkein kolmen viikon pituisesta duunistaan melkein 20 miljoonaa taalaa handuunsa)

Ellen ole ihan väärässä niin pankeilla ja finanssilaitoksilla on kirjoissaan iso kasa pian ulosottoon meneviä asuntolainoja.  Pankilla A on kirjanpidossaan vaikkapa nimellisesti 100 miljoonan edestä asuntolainoja.  Jengi pystyy ehkä maksamaan 30 miljoonaa lainoistaan eli tällä hetkellä pankki olisi tappiolla 70 milliä.  Jos pankki kirjaa nämä tappiot, niin pankki menee nurin.  Minun on vaikea pitää pankkia viattomana olosuhteiden uhrina kuunneltuani vuositolkulla pankkien mainoksia ”rahoita asuntosi uudestaan, anna tyttärellesi lahjana vihdoinkin sellainen hääseremonia jonka hän on aina haluunut saada”.  Miten pankki tulisi pelastaa (toinen kysymys on tietenkin se etttä miksi pankin ei anneta mennä nurin – minä en ole vakuuttunut siitä että pankkien kaatuminen olisi katastrofi koska jengin talletukset on turvattu aika pitkälle, eli 100,000 per tili)?

Valtio voisi ostaa pankilta paskalainat mahdollisimman halvalla. Tällöin pankin osakekurssi kärsii ja sijoittajat kärsivät ja pankin johto saa toivottavasti risuja (ja kenkää) osakkeenomistajilta.  Ja jos myöhemmin osoittautuu että lainat pärjäsivät paremmin kuin nyt arvattiin,  niin veronmaksajat tienaavat jutusta.  Tämä kuulostaa minusta suht koht oikean suuntaiselta ratkaisulta.

Toisaalta valtio voi tukea pankkeja ja ostaa paskalainat listahintaan tai johonkin muuhun korkeaan hintaan.  Tässä tapauksessa pankkien osakekurssit pysyvät ylhäällä, pankin johto pärjää hyvin, ja veronmaksajat syövät kaiken paskan.  Minusta tässä tapuksessa palkitaan jengiä joka ryssi homman alunperin.

Mitähän tulee tapahtumaan? Ennustaminen on vaikeaa.  Mutta pelastusohjelmaan on lisätty valvontaa, aitoon amerikkaliseen pukki kaalimaassa tyyliin. Alkuperäinen ajatus oli antaa talousministeri Henry Paulsonille (a) 700 miljardia taalaa taskurahaa, (b) lupa tehdä mitä ihan hän haluaa, (c) poistaa kaikki valvonta ja lailliset vastuut hänen tekemisistään.  Nyt tämä uusi parannettu pelastuspaketti korjaa nämä jutut, eiks’ niin?  Ekaksikin nyt systeemissä on joku valvontakomissio, johon kuuluu Henry Paulson puheenjohtajana plus erilainen määrä hänen enemmän tai vähemmän alaisiaan. Tokaksikin paskalainojen arvon määrittelemiseen on päätetty palkata yksityisfirmoja, jotka hoitavat arvomäärittelyt – eli samat pankit ja finanssilaitokset jotka ryssivät jutun alunperinkin alkavat nyt hoitamaan paskalainojen arvonmäärittelyjä.  Minun arvaukseni on että lopputuloksena pankkien osakkeet pelastetaan veronmaksajien kustannuksella.  Ellen ole aivan väärin ymmärtänyt asiaa, niin ainakin Ruotsissa 90-luvun alussa ollut pankkikriisi hoidettiin kauniisti siten että pankkien osakkeiden omistajat ja johto tapettiin ja veronmaksajat eivät loppujen lopuksi kärsineet pahasti (tämä ameriikin lehtien mukaan).

Minusta tuntuu että tästä on kehittymässä Vapaan Maailman versio Neuvostoliiton yksityistämissysteemistä neukkulan romahtamisen jälkeen.  Ameriikin oligarkit ovat juhlimassa …..

Historiaa. 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa Vapaassa Maailmassa oli pankkikriisi nimeltään Savings and Loan Crisis. Säästöpankkeja meni perseelleen joka puolella ja John McCain oli iso osa juttua ja josta muuten ei kauheasti puhuta tiedotusvälineissä (mikä on aika uskomaton juttu, koska McCain oli itse asiassa sekaantunut juttuun korviaan myöten).  Toisaalta McCainin seuraaminen internetissä säästöpankkikriisin suhteen on helppoa tarvitsematta lukea mitään vainoharhaisia veppisaitteja.  Minun ainoat henk koht tietoni ja huomioni tästä säästöpankkikriisistä on se, että kiinteistömarkkinoille tuli iso määrä taloja ja asuntoja, joiden piti tulla myytyä huutokaupalla, mutta huutokauppa ei koskaan tapahtunut – joku osti talot ja asunnot pois kuleksimasta ennen huutokauppaa ja ainakin Malibussa kauppahinnat olivat selvästi alle puolet senaikaisista toteutuneista myyntihinnoista.  Ja jengi kiroili ja harmitteli, mutta kukaan ei tehnyt mitään.  Ihan kuin Neuvostoliitossa – kukaan ei uskalla sanoa tai tehdä mitään ….

Avainsanat:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: