Jättivelat uhkaavat Suomea.


Tässä hupaa uuden viikon alkuun.  Uusi Suomi kertoo 23.1.2009 seuraavaa (Lähde 1):

”Valtio voi joutua ottamaan lähivuosina rutkasti lisää velkaa. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan seuraavan kolmen vuoden aikana saatetaan joutua ottamaan lisää velkaa jopa noin 30 miljardia euroa.”

30 miljardia euroa on oleellisesti enemmän kuin minun viikkorahani.  Laskettuna per lärvi lukuna kyseessä on €6.000 per lärvi.  Jos Suomen valtio ottaisi 30 vuoden lainan 5% korolla, niin suomalaiset maksaisivat tätä seikkailua hintaan €32/kk/lärvi seuraavat 30 vuotta.  Miten tahansa tätä juttua katsotaan, niin joka tapauksessa suomalaiset joutuvat joko maksamaan tänä vuonna joko €6.000 per lärvi, tai osamaksuna €32 per kuukausi per lärvi seuraavat 30 vuotta.  Vapaan Maailman dollareissa luvut ovat (olettaen että 1€ = $1,30) €42/kk/lärvi tai kokonaissummana €7.800/lärvi.

jattivelatOnko tämä paljon tai vähän? En tiedä.  Mutta voin kertoa miten Kusti polkee Vapaassa Maailmassa.

Miten paljon Vapaassa Maailmassa on valtionvelkaa ja lupauksia maksaa tulevaisuudessa jotain (kuten esim lupauksia maksaa jengille eläkkeitä ja maksaa ainakin jotain terveydenhoitokuluja)?

usanvaltionvelkaYlläoleva kertoo luvun olevan $53.000 miljardia dollaria. Vapaassa Maailmassa on 300 miljoonaa ihmistä.  Valtionvelka per lärvi on siis $177.000 per lärvi, tai 30 vuoden lainana 5%n korolla $950/kk/lärvi.  Euroina luvut ovat €136.000/lärvi, tai €730/kk/lärvi. (Lähde 2)

Tietenkin Suomen jättivelka on pelkästään yksi asia Suomen kansantaloudessa.  Mulla ei ole mitään tietoa siitä kuinka paljon muuta velkaa ja sitoumuksia Suomen valtiolla on.  Tässä mielessä tämän jutun Suomen ja Vapaan Maailman luvut eivät ole samoja – Suomen luvun täytyy olla ”paljon isompi” kuin mitä tässä sanotaan. Ehkä joku voi kertoa mikä on tämän ”paljon isomman” luvun suuruusluokka.

Olipa Suomen luku mitä vaan, niin Vapaan Maailman luvut ovat

Vapaan Maailman ylläolevissa luvuissa ei ole mukana tämä uusi finanssikriisi.  Kukaan ei tunnu osaavan tietenkään tarkkaan arvioida kriisin kokoa, mutta joku luku kuten 10.ooo miljardia dollaria ei ehkä ole ihan pielessä.  Jos kriisin hinta olisi tämä, niin yksistään tämän homman mittakaava lisäisi vaatimattomasti $33.000/lärvi tai $180/kk/lärvi ennestään isoihin Vapaan Maailman lukuihin.

Funtsaa lukuja uudestaan henkilökohtaisella tasolla.  Luvut ovat ”per lärvi”, ei ”per veronmaksaja”.  Jos sulla on yksi puoliso plus kaksi lasta, niin luvut ”per perhe” tasolla ovat neljä kertaa enemmän.

Vapaan Maailman systeemit eivät voi jatkua tällaisenaan kovin pitkään.  Esimerkiksi koko Irakin sota on hoidettu valtionvelkana – jos olin kyyninen niin saattaisin vaikkapa väittää että Kiina on rahoittanut Irakin sodan ja Vapaan Maailman jengi maksaa kuukausittain sotalainan lyhennyksiään Kiinaan seuraavat 30 vuotta….

Lähteet:

(1) Uusi Suomi 23.1.2009 http://www.uusisuomi.fi/raha/47824-jattivelat-uhkaavat-suomea
(2) Kanadan TV ohjelman BitTorrent http://dl.btjunkie.org/torrent/IOUSA-2008-Unrated-Edition-DvDrip-aXXo/4333debe4f10a44a5ccfeb1673aedbc09ca111911805/download.torrent tai itse leffan kotisivu http://www.iousathemovie.com/ En tunne yhtään tarkemmin tämän kakkoslähteen taustaa, mutta jannujen esittämät luvut käyvät hyvin yhteen omien käsityksieni kanssa.  Tämä leffan esittämä perusluku $53.000 miljardia dollaria Vapaan Maailman valtionvelkana tuntuu olevan aika yleiseti hyväksytty numero.

Avainsanat:

12 vastausta to “Jättivelat uhkaavat Suomea.”

  1. alo Says:

    Suomen tilanteessa on lohdullista se, että summat ovat jotenkin suhteessa sen kanssa mitä tavallinen ihminenkin pystyy pulittamaan. Lisäksi, kun sitten taas tulee parempia aikoja, valtio saa tuloja muualtakin, jolloin lainaa maksetaan menemättä suoraan kansalaisten selkänahoille.

    Noissa USA:n velkaluvuissa oli samassa summassa sekä ulkomaan velka että kotimaan velka. Tämä kai johtuu siitä, että ulkomaan velkakin on ulkoistettu kotiomaisten yhtiöitten kautta. Mutta jos oletamme, että tuo koko 53 terataalaa on ulkomaan velkaa (mikä voi hyvinkin pitää paikkansa), ongelma ratkeaa hyvin yksinkertaisesti alentamalla tai antamalla alentua dollarin arvo vaikkapa sadanteen osaansa. Ei sen anneta alentua ainakaan ihan helpolla. Alentumisprosessin kouristusvaiheissa tukitoimien tiimellyksessä sitten joku Soros tms. tekee vielä kivoja voittoja, jotka kotiuttaa vahvempiin valuuttoihin ennen lopullista romahdusta.

    Tässä on ihan sama juttu kuin monessa muussakin: Useimmat tavallisen ihmisen elämään liittyvät parametrit asettuvat arvoon, joka on kipurajalla. Aina kun ollaan kaukana kipurajasta, joko ala- tai yläpuolella, uusi tasapaino pyrkii muodostumaan jollain tavalla. Asuntojen hinnat ovat yksi tällainen paramtetri, jonka tasoon vaikuttavat pääasiassa tulot ja korot. Rakentamisen kustannustaso ei vaikuta, paitsi siten, että jos talot olisivat kalliimpia kuin mihin on varaa, ei rakenneta ollenkaan.

  2. Zibe Says:

    Jostain uutislähetyksestä jäi takaraivoon tieto, että toi 30 miljardia on kuitenkin oleellisesti vähemmän, kuin mitä me lainattiin 90-luvun laman takia, ja niistäkin on selvitty kunnialla kymmenessä vuodessa. Toivoa vaan sopii, että 30 mrd sitten kanssa riittää…

  3. Mab Says:

    Ei suoraan liity valtionvelan määrään mutta vapaan maailman pankkikriisissä hauska käänne tulossa. NY-timesin mukaan kissa on nostettu pöydälle ja suurpankkien *kansallistamisesta* puhutaan nyt vakavasti.

    http://www.nytimes.com/2009/01/26/business/economy/26banks.html?_r=1&partner=rss&emc=rss&src=ig

    Hehehe… sosialismi taisi sittenkin voittaa.

    Vielä kommentti USA:n valtionvelkaan. Koska ne rahamäärät on niin järkyttävän suuria absoluuttisesti, niin voi tulla tilanne eteen jonain päivänä, että maailmassa ei enää yksinkertaisesti ole niin paljon vapaata rahaa mitä USA tarvitsee erääntyvien velkapapereiden uudelleenrahoittamiseen ja uuden velan ottamiseen.

    Mitäs sitten tehdään?

    –# Mab

  4. mpz Says:

    http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401

    Tästä näkee Suomen valtionvelan kehityksen ja sen prosentuaalisen suhteen BKT:hen. Nyt ehdotettu 30 miljardia euroa lisälainaa nostaisi velan suhteen BKT:sta 29 prosentista noin 45 prosenttiin, joka ei silti ole lähelläkään 90-luvun pahimpia aikoja jolloin hätyyteltiin jopa 70 prosenttia.

    Kunhan sillä 30 miljardilla sitten saadaan tehtyä tarpeellisia investointeja ja siten käynnistettyä talouden kehitys uudelleen, niin ei sen lainan ottaminen mikään maailmanloppu tule olemaan.

  5. alo Says:

    Mab:ille:

    EI sen rahan tarvitse olla samalla hetkellä vapaana. Jos nyt esimerkiksi pitää Kiinalaisille maksaa velkaa 10 taalaa ja on vapaana ainoastaan 1 taala, tehdään niin, että ensin maksetaan se yksi taala. Sitten kiinalaiset ostavat sillä yhdellä taalalla jotain mitä meillä (tai siis heillä, amerikkalaisilla), vaikka maata, aseita, teknologiaa, good-williä, ja sitten taas maksetaan lisää velkaa.

    Mutta halvemmalla päästään kun painetaan koko rahalla seteleitä joilla se velka sitten maksetaan. Kansalaiset vähän purnaa, mutta kun suljetaan ulkomarkkinat, homma on hanskassa.

    Jos velan panttina olisi jotain tällä hetkellä sen rahan arvoista kunnon vakuutta jonka velkojat voisivat ottaa haltuun velan asemesta, olisi tilanne oikeasti hankala, siis valtion kannalta hankala, kansalaisista viis. Ja se rahan painaminen on kansalaisille hankala, ei niinkään valtiolle.

    Kiinteä omaisuus (maa), kulta ja muut helposti varastoitavat itseisarvoa sisältävät raaka-aineet lienevät edelleenkin ne kaikkein vakaimmat reaaliarvon säilyttävät välineet.

  6. Goesta Says:

    Ja kun oikein kunnolla innostuu painamaan seteleitä, käy kuin Simpapvelle – tulee hankaluuksia lopulta valtiollekin…

  7. Jasmo Says:

    Isossa maailmassa luvutkin ovat isoja

  8. amerikkalainen Says:

    USA lahestyy jo uhkaavasti Saksaa ja Ranskaa julkisen velan osuudessa bruttokansantuotteesta. Edella on kuitenkin viela maita kuten Italia, Norja ja Japani. Suomella menee tassa suhteessa lujaa.

    Toisen maailmansodan jalkeen USAlla oli tuplasti enemman velkaa kuin nyt ja siita selvittiin. Saas nahda pystytaanko siihen uudestaan.

  9. kormy Says:

    Norja? Nehän leuhkivat jokin aika sitten, että voisivat ostaa öljytienesteillään Ruotsin koko valtionvelan?

  10. amerikkalainen Says:

    Joo, Norjan valtionvelka on 90% bruttokansantuotteesta. Kai se on niin etta oljysta tulee rahaa vain sita vauhtia kun sita ehtii pumppaamaan mutta jos haluaa kaikkea kivaa just nyt niin taytyy ostaa lainarahalla.

  11. Antti Says:

    Nimimerkin ”amerikkalainen” tieto Norjan valtionvelan ja bruttokansantuotteen suuruudesta ei kerro koko tarinaa. Norja nimittäin antaa enemmän luottoa kuin mitä se itse ottaa (net external creditor). Lähteenä tämä:
    https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/no.html
    Tai KVG: norway net external creditor

    Lisäksi norja rahastoi koko ajan öljytulojaan, jotta rajallisena aikana saatavat tulot eivät hyödytä vain tuona rajallisena aikana eläviä, vaan myös tulevia sukupolvia. Ilmeisesti Norjan valtionvelan määrä ei ole heille pakko vaan valinta, jonka järkevyyden joku taloudesta enemmän ymmärtävä osaa ehkä selittää.

  12. Lars Osterman Says:

    Tuo 53.000.000.000.000,00 ei muuten ole miljardeja vaan biljooneja suomeksi – eli tuhat miljardia on yksi biljoona.

    Englanniksi sanotaan 53 trillion.

    Tänä päivänä tuo summa lie oikeasti luokkaa 75 biljoonaa taalaa.

    Vertailuna USA:n BKT on n 14 biljoonaa taalaa. Koko maailman yhteenlaskettu teoreettinen BKT lie jotain luokkaa 60 biljoonaa.

    Tästä kuvasta näkee hyvin millainen kasa tuhannen taalan seteleitä tarvitaan jotta saataisiin edes yksi biljoona.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: