Asekauppiailla on kovat bailut…


Tänään mulle sattui silmään pari aika mielenkiintoista kuvaa.  Niistä näkee mihin Vapaa Maailma polttaa rahansa.  Rahankäyttö paljastaa mikä ne jengin mielestä tärkeätä ja mikä ei. Tässä eri maiden puolustusbudjetteja vuonna 2006 – toi oikealla jöpöttävä miehekkään iso jorma on Vapaan Maailman puolustusbudjetti (vertaa sitä joutessasi mahdollisten isojen vihollisten puolustusbudjetteihin – vasemmalla oleva pikkuinen finni on Kiinan puolustusbudjetti joka puolestaan on pari kertaa isompi kuin Venäjän puolustusbudjetti). Kuva lähteestä 2.

MilitarySpending2006

No, totta kai jorma on iso kun on iso maa jolla on millä mällätä – tuohan on Vapaalle Maailmalle vain taskun pohjalla olevia kolikoita. Huu keers?

Taskun pohjalla olevat kolikot on tässä seuraavana.  Tämä seuraava kuva näyttää mihin Vapaan Maailman harkinnanvarainen (”discretionary”) vuoden 2007 budjetti käytetään.  Eli se on niitä kolikoita joita voi vapaasti törsätä mihin huvittaa. Kuva lähteestä 2.

FederalDiscretionaryBudgetAllocation

Puolustusmenot veivät vuonna 2007 komeasti 56% tästä harkinnanvaraisesta rahasta (siis fyffestä joka on kirstun pohjalla sen jälkeen, kun kaikki aiemmin päätetyt pakolliset jutut on maksettu pois kuleksimasta).  Ja nämä puolustusmenot kasvavat edelleen aika rajusti – ne ovat 63% vuoden 2010 budjetista (lähde 1).  Koulutukseen, kouluttamiseen ja sosiaalipalveluihin meni 8% kolikoista.  Ja tieteeseen, avaruuteen ja teknologiaan hulppeat 3%.  Terveydenhoitoon törsättiin 6%.  Miten niin vain 6%, eiks’ siihen törsätä lähemmäks’ 17 prosenttia? Joo, mutta tämä onkin tätä harkinnanvaraista kolikoiden käyttöä – suurin osa terveysmenoista on sovittu jo aiemmin maksettavaksi (vaikkapa sotaveteraanien lääkkeet, tai ainakin osa niistä).

Miten Vapaan Maailman teollisuustuotannolla menee tässä lamassa?  Tässä kuva kestokulutuskrääsästä ja niiden valmistuksesta vuoden 2000 jälkeen (lähde 1).

Kestokulutuskamaa vuodesta 2000Siis aseita on rahdataan nyt laman aikana 125% enemmän vuoden 2000 alussa – ja trendi on ollut aika tasaisen nouseva.  Ei-aseita kuten jääkaappeja, autoja ja tietokoneita on rahdattu aika samanlaiseen tahtiin kuin vuonna 2000 paitsi että vuosien 2005-2007 aikana oli joku 10% piikki ja vuoden 2008 loppupuolen jälkeen lasku on nyt jotain -20%.  Joku tyhmempi voisi lukea tästä että aseita duunataan otsa hiessä ja kaikkea muuta silloin kun huvittaa (olikohan muuten tuo iso ei-aseiden rahtauksen lasku johtunut automyynnin romahtamisesta? Minä en tiedä.) Ja siiten samaa asiaa numeroina, mutta aikaväli on erilainen – alla on muutos vuoden 2008 ekasta puolikkaasta vuoden 1009 ekaan puolikkaaseen (lähde 1).

kestokulutuskamaa vuodesta 2000 tauluSotilaspuolella luvut ovat paljon kauniimpia kuin sadankomitealaisilla.  Nämä luvut ovat prosentteja joten emme tiedä absoluuttisia lukuja mutta tämän artikkelin alkuosan jutuista saattaisi arvata että sotilaspuolen rahanumerot ovat ainakin puolet kaikesta kestokulutuskaman tuotannosta. Minusta näyttää siltä että ainoastaan aseteollisuudella menee hyvin …

Mun on tosi vaikea ymmärtää miten Vapaa Maailma panee aivan poskettomasti fyffeä puolustussysteemeihinsä nyt kun sillä ei ole enää jäljellä mitään isompia uhkia.  Rahankäyttö on kuin heimopäälliköllä jolla on silinterihattu päässä ja munat paljaina – ao herran kulutustottumuksissa on jotain epärationaalista.

Ja samaan aikaan osakemarkkinat bailaavat nakit silmillä. Tässä täytyy taas olla jotain mitä minä en ymmärrä…

Lähteet:
(1) New York Times: Miksi laman loppu tuntuu vieläkin lamalta? PDF faili Why a Recovery May Still Feel Like a Recession – NYTimes.20090731.com
(2) Jon Taplin’in blogi Imperiumin hinta  http://jontaplin.com/the-cost-of-empire/

Avainsanat: , ,

3 vastausta to “Asekauppiailla on kovat bailut…”

  1. kormy Says:

    Fareed Zakaria kertoo kolumnissa [ http://www.newsweek.com/id/193487 ] mm. että ”In recent decades, defense budgeting has existed in a dreamland, where ever-more-elaborate weapons are built without regard to enemies, costs or trade-offs. In 2008 the General Accounting Office said cost overruns for the Pentagon’s 95 biggest weapons programs—just the overruns!—added up to $300 billion. The system has become so pervasive and entrenched that most people no longer bother to get outraged.”

    Yksi selitys on, että suurten ohjelmien toteutus on levitetty kaikkiin osavaltioihin. Väki käy parkumaan, jos ohjelma lopetetaan ja menetetään sitä koskevat työpaikat, ja kun parku kuuluu kaikkialta, päätetään jatkaa…

  2. heka Says:

    Työpaikat ympäri mannerta on yksi järkeenkäypä osaselitys. Ja kuvaa hyvin sitä, mitä minusta tästä yhteiskunnasta on tullut – toimintahäiriöinen (dysfunctional) yhteiskunta. Vähän niinkuin Neuvostoliitto – jengi voi olla fiksua, mutta systeemissä on jotain vikaa ja se ei toimi kunnolla.

    Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten EU:lle käy. Tuleeko siitä samalla lailla pahasti toimintahäiriöinen kuin Vapaa Maailma?

    Luin joskus Njyy Jorkin koululaitoksen päällikön haastattelun, jossa hän pohti voisiko Pohjoismaiden koulujärjestelmä olla Njyy Jorkin mallina ja hän oli sitä mieltä, että päätöksenteko Njyy Jorkissa on niin repaleina, että kukaan ei ole vastuussa mistään ja niinpä kaikki katsovat lyhytnäköisesti vain omaa napaansa ja siten koululaitoksesta on tullut toimintahäiriöinen.

    Minusta on mielenkiintoista miten koululaitoksella täällä on isoja vaikeuksiaa opettaa lapset lukemaan ja kirjoittamaan englantia. Minäkin uskoin pitkään sen selityksen, että englanti ”hankala kieli oppia” kunnes huomasin että Kanadassa, Australiassa ja Englannissa koululaitokset opettavat tätä ”hankalaa kieltä” ilman isompia vaikeuksia. Ehkä noissa maissa koulusysteemit vielä toimivat.

    Ja sama toimintahäiriöjuttu toistuu näissä pankkiskandaaleissa ja asuntomarkkinaskandaaleissa ja autoteollisuudessa….

  3. kormy Says:

    Finanssimarkkinat osaavat mennä turvalleen vaikka missä ja Detroit on vähän ns. syyttäkin kärsinyt siitä, että kun muualla autoja ja kaasua on verotettu ankarasti, on pitänyt tehdä jo alun alkaen kulkuneuvoja, jotka syövät vähän ja kestävät kasassa. Sen sijaan koulutuksessa, terveydenhoidossa, infrassa jne. voisi odottaa yhteiskunnallista otetta – ehkä vähän eri määriä kunkin oman ideologisen katsomuksen mukaan – mutta kukaan jenkkilässä ei taida väittää, että ne olisivat kohdallaan. Myös EU:sta voi tulla toimintahäiriöinen, ellei ole jo, mutta ei varmaan ihan ’samalla tapaa’. Tilanteet eri paikoissa ovat pikemminkin pitkän evoluution tuloksia kuin Intelligent Design -luomuksia, eikä siksi myöskään jotain toimivaa mallia voi kopioida helposti paikasta toiseen (tai edes toimimatonta, esimerkiksi amerikkalaista demokratiaa muslimimaihin…)

    TEDissä on toimintavammaisuutta käsittelevä video [ http://www.ted.com/talks/jared_diamond_on_why_societies_collapse.html ]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: