Posts Tagged ‘puhdas vesi’

Haiti, puhtaan veden projekti.

huhtikuu 14, 2011

Kuuman kaupungin kiihkeä rytmi ei aina mene perille Haitin syrjäseuduilla. Aloitimme puhtaan veden projektin noin kaksi vuotta sitten -tarkoituksena on tuottaa klooria, jota lisätään paskaiseen veteen, ja kloori tappaa pöpöt. Ajatuksena on on ripulin vähentäminen. Ja niin yritämme rakentaa pienen noin 20 neliön varastorakennuksen, jossa tuotamme klooria.

Tässä alla tilanne vuosi sitten huhtikuussa 2010:

Jossain vaiheessa pojat saivat aikaan lisää seiniä.

Ja nyt huhtikuussa 2011 rakennus on oleellisesti pitemmällä.

Jotain on mennyt pahasti pieleen, koska minusta itse asiassa tilanne on huolestuttavan positiivinen.

Rakennuksen vieressä olevassa kontissa on kloorin tuottamiseen tarkoitettuja koneita.  Iso puuttuva pala on aggregaatti, joka istuu Port Au Princen tullissa odottamassa sopivan kokoista lahjusta, jonka voitelemana aggregaatti saadaan siirrettyä ensin konttiin ja sitten punaiseen taloon.

Mielenkiintoista miten asia edistyy pikkuhiljaa. Samaa ei sanoa hotellista jossa vietin yhden yön vuosi sitten ja toisen yhden yön noin viikko sitten. Hotelli on Port Au Princen klassikkoja, Hotel Villa Creole stadin yhdessä rikkaimmista paikoista.  Villa Creole näytti tällaiseltä viikko sitten:

Villa Creolen ravintolaosa romahti.  Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut. Uima-altaan takana näkyvä valkoiseksi maalattu vaneriseinä peittää romahtaneen ravintolan. Ravintola oli auki uima-altaalle ja kun järistys lähti liikenteeseen, niin jengi reagoi luonnollisesti juoksemalla ulos uima-altaalle. Järistys kesti kauan, muutamia minuutteja, ja kukaan ei jäänyt romahduksen alle.  Vuosi sitten Villa Creole oli ihan saman näköinen -mikään ei ole muuttunut, mitään ei ole korjattu.

Olin Port Au Princessä jotain kolme viikkoa ennen maanjäristystä. Vikana iltana lähellä olevassa hotelli Montanassa oli joku juttu, jossa olin mukana. Montana romahti maanjäristyksessä, ja yli 500 ihmisestä tuli pannukakkuja sen raunioissa.  Vaikka välimatkaa oli ihan tarpeeksi, niin se silti panee funtsaamaan.  Mun kannalta katsoen mulla kävi hyvä tsäkä -noilla 500+ jengillä ei tsäkä riittänyt.

Mainokset

Älykkyys ja Tatu Vanhanen. Uusi kierros.

heinäkuu 2, 2010

Tatu sai aikaan kiitettävän paljon huutoa rotu- ja älykkyystutkimuksillaan.  Wikipedia sanoo näinikkää Tatusta:

Hän on tullut tunnetuksi etenkin käyttäytymisgeneettisistä tutkimuksistaan, joissa hän on muun muassa pyrkinyt selittämään valtioiden välisten varallisuuserojen olennaisesti johtuvan niiden väestöjen periytyvistä eroista älykkyydessä. Vanhasen mukaan Veiksel-jääkauden aikana Euroopassalähde? älykkyys nousi, kun hengissä selviytyminen vaati paljon älyä. Hän on esittänyt, että Afrikan kehitysmaiden hallintoon tulisi mahdollisimman paljon eurooppalaisia ja aasialaisia.

Tatu sai rankkoja rasistisyytteitä arvaukselleen siitä, mistä älykkyyserot eri kansakuntien välillä johtuvat.  Mun kaverini täällä, siis ne jotka koskaan vaivautuvat ajattelemaan ja ennenkaikkea ihmettelemään erilaisia juttuja, ovat yleisesti sitä mieltä, että pohjoisen vaikeammat olosuhteet saavat jengin miettimään ja suunnittelemaan tulevaisuutta paremmin kuin päiväntasaajan jengi. Vastaavasti löytyy erilaisia selityksiä sille, miksi juutalaiset pärjäävät objektiivisesti tarkastellen helvetin hyvin maailmassa – he saavat esim noin 30% kaikista Nobel palkinnoista. Joka (henkisessä) lajissa juutalaisia löytyy kuin meren mutaa – ihmisryhmänä jutskut ovat selvästi huippuluokkaa (joo, joo, ei tietenkään kaikki ole virheettömiä ja kävele veden päällä ja silleen, mutta yhtenä porukkana jutskut ovat yksinkertaisesti todella maailmanmestareita).

Miksi jotkut ihmisryhmät ovat ”fiksumpia” kuin toiset?  Kiitos kun kysyit!  Tatu Vanhasen tutkijakaveri Christopher Eppig on julkaissut uuden tutkimuksen aiheesta (lähde 1).

Tässä eri maitten älykkyysosamäärää on verrattu eri maitten ”tautisuuteen” – kuinka monta erilaista kansantautia (”infectious disease”) maasta löytyy noin keskimäärin.  Tulos:  Mitä enemmän tauteja, sitä alempi älykkyysosamäärä.  Tai toisinpäin, mitä terveemmissä olosuhteissa lapset kasvavat, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on olla ”fiksuja”.

Tämä tautisuus/älykkyys selitys vaikuttaa paremmalta selitykseltä älykkyyseroihin kuin ihonväri/älykkyys selitys, koska nyt eroihin löytyy enemmän ”järkeenkäypä” selitys – tautiset lapset eivät pysty kehittymään yhtä hyvin kuin terveet taudittomat lapset.  Toisinsanoen, lapsilla olevat sairaudet eivät ainakaan paranna heidän kehittymismahdollisuuksiaan.

Eiks ookin mielenkiintoinen ajatus?  Jengi muualla ei olekaan dorkaa koska he ovat nuijia, vaan he ovatkin nuijia, koska heiltä puuttui heidän lapsuudessaan kaikki ne hyvät jutut, jota me saimme. Kuinka nuijia meistä olisi tullut, jos meillä olisi ollut kakarana koko ajan ripuli?

Minä olen mukana yhdessä jutussa, jossa yritetään saada muutamille perheille Haitissa puhdasta vettä.  Mulla ei ole mitenkään selvää käsitystä siitä miksi olen mukana jutussa – olenhan nähnyt kurjia juttuja muuallakin.  Mulle varmaan kolahti himaan veteen liittyvä ripuli – jos mulla olisi aina ollut ripuli koska juomaveteni on ihan perseestä, niin mulla olisi aika kurja olo.  Ja koska satuin olemaan jengin kanssa, joka tuntuu tekevän tosissaan järkeviä juttuja Haitissa, niin päätin lähteä jengin messiin yrittämään tehdä yhtä pikkujuttua puhtaan veden kanssa.

Lähteet:
(1) The Economist’issa julkaistu juttu PDF failina Disease and intelligence: Mens sana in corpore sano | The Economist 20100701
(2) The Economist’in tarkennus Disease and intelligence: Mens sana in corpore sano | The Economist 20100701c